Janakkalan hautausmaa
Janakkalan hautausmaa sijaitsee Tarinmaalla, Pyhän Laurin kirkon ympärillä. Hautausmaalla voi vierailla ympäri vuorokauden.
Hakoistentie 345, 14240 Janakkala
03 656 911
Hautausmaan toimisto, ma-ti ja to-pe 9-13
Esteettömyys
Hautausmaalla on WC-tila käytettävissä. WC sijaitsee vainajien säilytystilarakennuksen toisessa päädyssä, ja tilaan kuljetaan rampin kautta. Huomioithan, että tila ei ole täysin esteetön kynnyksen ja painavan oven vuoksi.
- Esteetön sisäänkulku
- Pysäköinti
Tilan varustelu
- WC
Tietoa hautausmaasta
Janakkalan hautausmaa sijaitsee historiallisesti merkittävällä paikalla Janakkalan kirkon ympäristössä. Kristinuskon vakiintuessa vainajia haudattiin joko kirkon lattian alle tai sen yhteydessä olevaan kirkkomaahan. 1800-luvun alussa kirkon lattian alle hautaaminen kiellettiin, ja Janakkalan kirkossa tämä käytäntö päättyi jo vuonna 1780.
Hautausmaa sijoittui alun perin kirkon itä- ja eteläpuolelle, ja sen varhaisimmat käytössä olleet alueet ovat peräisin ajalta ennen 1800-luvun alkua. Vuonna 1826 hautausmaalla olivat käytössä alueet 1–5. Vuonna 1872 hautausmaa laajeni edelleen etelän suuntaan alueille 6–10.
Vuosien saatossa hautausmaa on kasvanut ja kehittynyt vastaamaan seurakunnan muuttuvia tarpeita. Viimeisin hautausmaalaajennus valmistui vuonna 2005, jolloin otettiin käyttöön uurnahautaukseen soveltuvat alueet. Nykyisin Janakkalan hautausmaa koostuu yhteensä noin kahdeksan hehtaarin laajuisesta alueesta, johon voi tutustua tarkemmin hautausmaakartan avulla.
Osalla hautausmaata on merkittävää historiallista ja kulttuurista arvoa. Kirkkovaltuusto rauhoitti vuonna 1994 osastot 1–3 sekä 10–11, jotta niiden historiallinen ilme ja perinteinen hautakulttuuri säilyisivät tuleville sukupolville.
Janakkalan hautausmaa on sekä historiallinen ympäristö että rauhallinen paikka muistamiselle ja hiljentymiselle. Hautausmaalla kohtaavat eri aikakausien hautausperinteet ja seurakuntalaisten elämänvaiheet.
Hautausmaan opaskartta
Kartasta löydät hautausmaan alueet, pysköintipaikat ja muut palvelut.
Uurnahauta-alueet
Uurnalehto – Osasto 53
Uurnalehto sijaitsee hautausmaan pohjoisosassa, lähellä Turengin puoleista parkkipaikkaa ja ruumissuojaa.
Uurnalehdon muistelualueella on viisi kiskoilla varustettua muistelukiveä, joihin muistolaatat kiinnitetään. Muistolaatat lunastetaan seurakunnalta. Tilauksen perusteella seurakunta kaiverruttaa ja kiinnittää hautauksen jälkeen muistolaatat paasiin. Laattaan kaiverretaan vainajan etu- ja sukunimi sekä syntymä- ja kuolinaika.
Yksittäisen vainajan tuhkan sijainti on vain hautausmaan ylläpitäjän tiedossa ja tuhkan kätkeminen tapahtuu omaisten poissa ollessa. Hautaaminen tapahtuu ainoastaan sulan maan aikana.
Kukka- ja kynttilätervehdykset sijoitetaan muistokivien edessä oleviin telineisiin.
Uurnalehtohautauksessa hautaus voidaan suorittaa myös ilman uurnaa.
Muistolehto – Osasto 60
Muistolehto (Marianlehto) sijaitsee hautausmaan keskellä uusien arkkuhautaosastojen läheisyydessä. Alue on valmistunut vuonna 2005. Muistolehdon muistelupaikalla on kuvanveistäjä Anne-Elina Alhon tekemä ’Suojeleva Neitsyt Maria’-patsas.
Anonyymi muistolehto, jossa tuhka haudataan nurmialueelle. Yksittäisen vainajan tuhkan sijainti on vain hautausmaan ylläpitäjän tiedossa ja tuhkan kätkeminen tapahtuu omaisten poissa ollessa. Hautaaminen tapahtuu ainoastaan sulan maan aikana. Alueelle ei ole mahdollista saada muistolaattaa.
Muistelupaikan kivitasanteille voi tuoda kynttilä- ja kukkatervehdyksiä.
Muistolehtohautauksessa hautaus voidaan suorittaa myös ilman uurnaa.
Uurnahauta-alue – Osasto 70
Uurnahauta-alue on otettu käyttöön vuonna 2005. Se sijaitsee hautausmaan eteläpuolella lähellä Kernaalantien puoleista parkkipaikkaa kiviaidan vieressä. Haudat sijaitsevat riveissä ja riviväleissä kasvaa matalakasvuista angervoa.
Uurnahautapaikka lunastetaan kerrallaan 25 vuodeksi. Yhteen uurnahautaan voidaan haudata yhdeksän uurnaa.
Hautauksen yhteydessä uudelle lunastetulle hautapaikalle sijoitetaan seurakunnan toimesta väliaikainen valkoinen risti. Omainen hankkii itse haudalle muistomerkin, jonka enimmäiskoko on 50 cm (korkeus) x 50 cm (leveys).
Hautauksen ja kiven saapumisen jälkeen haudalle tehdään peruskunnostus. Peruskunnostuksessa haudalle tehdään kukkapesä ja haudan ympäristö siistitään. Haudan voi hoitaa itse tai kesäkukkahoidon voi tilata seurakunnalta. Suurten, monivuotisten ja puuvartisten kasvien istuttaminen on kielletty, samoin kukkapaikan reunustaminen kivillä tai muulla hoitoa ja hautauksia vaikeuttavalla reunuksella.
Yhteismuistelupaikat
Uurnalehdon muistelupaikka
Tällä paikalla voidaan käydä muistelemassa vainajia ja tuoda heidän muistolleen kynttilöitä ja kukkia. Yhteismuistomerkille ei ole tarkoitus tuoda lyhtyjä tai muistoesineitä, sillä nämä alueet on tarkoitettu yhteiseen käyttöön. Seurakunta poistaa viikoittain alueelta kukkalaitteita ja muistokynttilöitä, jotta tuleville tilaisuuksien muistamisille olisi tilaa.
Muistolehdon muistelupaikka
Tällä paikalla voidaan käydä muistelemassa vainajia ja tuoda heidän muistolleen kynttilöitä ja kukkia. Yhteismuistomerkille ei ole tarkoitus tuoda lyhtyjä tai muistoesineitä, sillä nämä alueet on tarkoitettu yhteiseen käyttöön. Seurakunta poistaa viikoittain alueelta kukkalaitteita ja muistokynttilöitä, jotta tuleville tilaisuuksien muistamisille olisi aina tilaa.
Marianlehdoksi kutsutun muistolehdon muistelupaikalla on kuvanveistäjä Anne-Elina Alhon tekemä ´suojeleva Neitsyt Maria´-patsas.
Tyhjä syli -muistokivi
Tyhjän sylin muistokivi on tarkoitettu ihmisille, jotka surevat lapsettomuutta, keskenmenoa, raskauden keskeytystä, lapsen kuolemaan tai muuten tyhjää syliä.
Muistokivi on surun, kaipauksen ja erityinen lohdun paikka. Muistokivi tekee myös surun käsittelystä konkreettisemman. Kukkien vieminen, kynttilän sytyttäminen, hiljentyminen ja pysähtyminen ovat sitä.
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
Janakkalalaissyntyisen ja Karjalassa karjalaistuneen valistusohjaaja Korven-Korpisen ideoiman hankkeen toteuttivat Janakkalan Karjalaiset. Muistomerkki paljastettiin 29.8.1954. Pohjolan Kiviveistämön veistämään 115.000 markan hintaiseen veistokseen saatiin lahjoituksena Vuoksen säätiöltä 20.00 markkaa, Janakkalan seurakunnalta 20.000 markkaa ja loput yksityisiltä lahjoittajilta.
Muistomerkki on paikallinen sovellus jo edesmenneen, Helsingissä Jussi Lappi-Seppälän toimistossa työskennelleen Kirsi Liimataisen työstä. Kirsi Liimatainen teki useita perspektiivikuvia karjalaisten keskusjärjestön tilauksesta.
Muistomerkissä on kunnallisneuvos Juho Kurjen teksti:
”Karjalan mullassa kumpujen alla Raatajat uinuvat, rakkahat nuo.
Pilvien pisarat kastelemalla Jumalan kukkia kummulle luo.
Me oomme kaukana rakkahistamme, aatosten polku on ainoa tie.
Tämme kun laskemme kukkasiamme muisto ja siunaus sinne vie.”
1918 vakaumuksen puolesta kaikkensa uhranneiden muistomerkki
”Yksimielisyyden päivän koittaessa 1941”
Haudattu Janakkalalaisia sekä Tarinmaan taistelussa kaatuneita pohjoishämäläisiä ja satakuntalaisia punaisia (Hämeenkyrö, Kullaa)
Vuonna 1921 vaadittiin kahteen joukkohautaan haudattujen ruumiden siirtämistä kirkkomaahan ja siirto toteutettiin.
